Одесские песни александра розенбаума

 

 

7.3

 

Словари 

 

Грачев 2003. Грачев М.А. Словарь тысячелетнего русского арго: 27000 слов и 

выражений. Москва: РИПОЛ КЛАССИК. 

Ермакова, Земская, Розина 1999. Ермакова О.П., Земская Е.А., Розина Р.И. Слова, с 

которыми мы все встречались. Толковый словарь общего русского жаргона. Под 

общ. рук. Р.И. Розиной. Москва: Азбуковник. 

Квеселевич 2003. Квеселевич Д.И. Толковый словарь ненормативной лексики русского 

языка. Москва: Астрель, АСТ. 

 

72 

ПРИЛОЖЕНИЯ 

 

 

Приложение № 1а Текст песни «Фотография» 

А ну-ка, сделайте мне фото, месье Жан,  

Меня заделайте, чтоб было, как в Париже.  

А ну-ка, сделайте мне фото, месье Жан,  

Сейчас я Ваш, mon cher, и я иду поближе.  

     

А ну-ка, сделайте мне фото, месье Жан,  

Я должен видеть эту девочку счастливой,  

С ней порезвиться ночку я б не возражал  

Давай быстрее, Жан, но чтоб не очень криво.  

     

Кого я вижу, нет, мне снится, Константин!  

Ну что ты встал, как поц, и дрыгаешь, как цуцик?  

Куда Вы дели, Костя, модный габардин,  

Который брали мы на Малой Арнаутской.  

     

Я Вас предупреждаю, Костя, тет-а-тет,  

Что если дальше будет что-то в том же духе,  

Я буду вынужден так спортить Ваш портрет,  

Что даже чернозём и тот не станет пухом.  

     

Не смею больше Вас задерживать, месье,  

Ну, покажите, как выскакивает птичка  

Извольте дюжину пирожных для Люсьен,  

Как жаль, что не смогу презентовать их лично.  

     

Под солнцем южным, как под грудью у мадам,  

Немного жарко, но до одури приятно,  

И все фланируют под ним туда-сюда,  

А я фланирую под ним туда-обратно.  

     

Откройте свой фотографический секрет,  

И я скажу Вам строго конфиденциально,  

Что скоро час, как на изысканный мольберт  

Всех нас рисует «уголовка» натурально.  

     

Я исчезаю в духе стильных парижан,  

Ведь я сегодня «вист», и два туза в кармане  

Не поминайте лихом Оську, месье Жан,  

Я мимо них сейчас растаю, как в тумане.  

     

 

 

 

73 

Приложение № 1б Словарь арготизмов песни «Фотография» 

Брать – ‘грабить, воровать’ (Грачев 2003, 101; Хабаров 2000, 272) 

Вист  –  ‘определённая  комбинация  карт,  позволяющая  играть  (не  пасовать)  против 

партнёра, объявившего игру’ (БТС 2009) 

Дрыгаться – ‘дергаться, дрыгать ногами’ (Квеселевич 2003, 190) 

Портрет – ‘лицо, физиономия’ (Грачев 1992, 136; Квеселевич 2003, 651) 

Поц – 1. ‘мужской половой член’ 2. ‘болван, придурок’ (Квеселевич 2003, 661) 

Рисовать – ‘узнавать, опознавать кого-либо’ (Квеселевич 2003, 745) 

Туз  –  ‘высокопоставленное,  влиятельное  лицо’  (Квеселевич  2003,  863;  Хабаров  2000, 

346) 

Уголовка – ‘уголовный розыск’ (Грачев 1992, 168; Квеселевич 2003, 875) 

Цуцик – ‘щенок, собачонка’ (Квеселевич 2003, 956) 

 

74 

Приложение № 2а Текст песни «На улице Гороховой» 

На улице Гороховой ажиотаж: 

Урицкий всю ЧК вооружает. 

Всё потому, что в Питер в свой гастрольный вояж 

С Одессы-мамы урки приезжают. 

 

А было это летом, в восемнадцатый год, 

Убили Мишку в Питере с нагана. 

На сходке порешили отомстить за него 

Ребята загорелые с лимана. 

 

Майданщик молдаван и толстая Кармен, 

Что первая барыга на Привозе. 

Четырнадцать "мокрушников" с собой взял Сэмен - 

Горячий был народ на паровозе. 

 

Уже чух-чух пары, кондуктор дал свисток, 

Прощальный поцелуй, стакан горилки. 

С Одессы-мамы, с моря дует вей-ветерок 

До самой петроградской пересылки. 

 

Начальник посетил шикарный наш вагон, 

Спросил, чудак, навязчиво билеты. 

Пришлось ему в Раздельной предложить выйти вон, 

Слегка качнув у носа пистолетом. 

 

И всю дорогу, щёки помидором надув, 

Шмонали "фараончики" по крышам. 

"Шестёрок" Сёма сбросил под откос на ходу 

И в тамбур покурить устало вышел. 

 

Там женщина стояла двадцати пяти лет 

И слабо отбивалась от кого-то. 

Дешёвый фраер в кепке мял на ней туалет, 

И Сеня чуть прибавил обороты. 

 

"Я вижу Вас на рейде возле женщины, граф, 

Стоите Вы, как флагман под парами. 

Советую на задний ход врубить телеграф, 

Чтоб не было эксцессов между нами". 

 

Чуть спортив воздух, фраер, как иллюзионист, 

Под стук колёс моментом испарился. 

Спасённая дрожала, как осиновый лист, 

И Сеня с чувством долга удалился. 

 

 

75 

А в воздухе мелькали две колоды и нож, 

Шмат сала, водка, голое колено. 

Продул армяшка Хачик в карты свой макинтош, 

А Васька Оське два зуба коренных. 

И вот на горизонте Царскосельский вокзал 

Встречает урков с мясом пирожками. 

Сэмен такую речь задвинул, что зажурчал 

Наш паровоз горючими слезами. 

 

И, стиснув зубы, на перрон вразвалку сошла, 

Как на берег, красавица Одесса. 

Плеснула в Петроград её морская душа, 

И дрогнули со страха райсобесы. 

 

На Невском у Пассажа, там, где деньги рекой, 

К ним на фаэтоне двое подскочили, 

Но толстая Кармен достала первой свой "кольт"... 

И над столами в морге свет включили. 

 

 

 

76 

Приложение № 2б Словарь арготизмов песни «На улице Гороховой» 

барыга  –  1.’скупщик  краденого  2.  спекулянт  (Грачев  1992,  47;  Ермакова,  Земская, 

Розина 1999, 8–9) 

врубить – ‘включить’ (Ермакова, Земская, Розина 1999, 30) 

гастрольный вояж, гастроль – ‘поездка уголовника с целью совершения преступления 

‘ (Грачев 1992, 61) 

майданщик  –  1.  ‘торговец  и  ростовщик  в  местах  лишения  свободы’  2.  ‘беспризорник, 

живущий в старых вагонах поезда’ (Грачев 1992, 106) 3. ‘вор, орудующий в поездах и 

на вокзалах’ (Хабаров 2000, 309) 

мокрушник – ‘убийца’ (Грачев 1992, 112) 

начальник  –  ‘обращение  уголовников  к  представителям  уголовного  розыска’  (Грачев 

1992, 119) 

сходка  –  ‘сборище  преступников,  где  решаются  важные  проблемы;  собрание  воров 

разных мастей’ (Ермакова, Земская, Розина 1999, 212; Хабаров 2000, 342) 

урка  –    ‘профессиональный  преступник,  вор’  (Грачев  1992,  169;  Ермакова,  Земская, 

Розина 1999, 227–228) 

фараон – ‘служащий милиции’ (Хабаров 2000, 349) 

фраер  –  ‘человек,  не  относящийся  к  профессиональным  преступникам’  (Грачев  1992, 

177; Ермакова, Земская, Розина 1999, 236) 

хачик –

 

‘армянин’ (Ермакова, Земская, Розина 1999, 241) 

шестерка  –  ‘человек,  выполняющий  мелкие  поручения;  человек  на  побегушках; 

соучастник,  исполняющий  подсобную  роль’  (Ермакова,  Земская,  Розина  1999,  255; 

Хабаров 2000, 359) 

шмонать - ‘обыскивать’ (Грачев 1992, 195) 

77 

 

 

 

 

 

78 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ALEKSANDR ROZENBAUMIN ODESSAN LAULUT 

Ääntämisen erikoispiirteiden analyysi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

    Tatiana Maslova 

                     Pro gradu -tutkielma 

          Suomenkielinen tiivistelmä 

                                                                                                           Itä-Suomen yliopisto 

                                                                                                     Venäjän kieli ja kulttuuri 

      Toukokuu, 2013

 

 

 

 

 

SISÄLLYS 

 

 

 

1 JOHDANTO 

 

 

 

 

1 

 

 

2 TUTKIMUSTAUSTA JA KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY 

 

2 

 

3 LAULAJA ALEKSANDR JAKOVLEVIČ ROZENBAUM 

 

4 

 

4 ROZENBAUMIN ÄÄNTÄMYS ODESSAN LAULUISSA 

 

5 

 

5 LÄHTEET  

 

 

 

 

6 

5.1 Tutkimusaineisto  

 

 

 

6 

5.2 Lähdekirjallisuus  

 

 

 

6 

 

 

1 JOHDANTO 

 

Pro  gradu  -tutkielmassani  tarkastelin,  millaisia  Odessan  ja  Pietarin  paikalliskielten 

foneettisia  erikoispiirteitä  ilmenee  leningradilaisen  laulajan  Aleksandr  Rozenbaumin 

alamaailman  lauluissa.  Tutkielma  sai  alkunsa  siitä,  että  Rozenbaumin  esittäessä 

alamaailman laulujaan huomasin, että Odessan paikalliskielen ääntämispiirteiden ohella 

laulajan  puheessa  ilmenee  myös  pietarilaiselle  ääntämykselle  ominaisia  piirteitä.  Olen 

tietänyt, että Aleksandr Rozenbaum on syntyperäinen leningradilainen, mutta hänellä on 

myös  juutalaisia  sukujuuria.  Näistä  tiedoista  syntyi  kiinnostus  siihen,  miten  laulajan 

pietarilaisuus ja juutalainen syntyperä näkyvät hänen esittämiensä ns.

 

Odessan laulujen 

ääntämyksen erikoispiirteinä. 

 

Tutkimusmateriaali  koostuu  kahdesta  CD-levylle  taltioidusta  alamaailman  laulusta, 

”Fotografija”  ’Valokuvaʼ  (Äänite  1)  ja  ”Na  ulice  Gorohovoj”  ʼGorohovajan  kadullaʼ 

(Äänite  2).  Laulu  Fotografija  on  taltioitu  levylle  nimellä  ʼA  nu-ka,  sdelajte  mne  foto, 

mec'e  Žanʼ.  Nämä  laulut  sisältyvät  Rozenbaumin  ns.  Odessan  laulut  -sarjaan.  Osan 

sarjaan  kuuluvista  lauluista  muun  muassa  yllä  mainitut  laulaja  esittää  Odessan 

paikalliskielellä.  

 

Tässä  työssä  tutkitaan  Pietarin  ja  Odessan  paikalliskielten  foneettisia  erikoispiirteitä 

lähdekirjallisuuden  avulla.  Tutkimuksen  keskeisimpinä  lähteinä  olivat  venäjän  kielen 

ääntämisen  normeja  ja  mm.  pietarilaisia  foneettisia  erikoispiirteitä  käsittelevät  työt:  L. 

Verbickajan  ”Davajte  govorit'  pravil'no”  (’Puhutaan  oikeinʼ)  ja  M.  Matusevičin 

”Sovremennyj  russkij  jazyk”  (ʼVenäjän  nykykieliʼ).  Odessan  paikalliskielen 

ääntämisjärjestelmää  lähestyn  mm.  seuraavien  kielitieteellisten  tutkimusten  avulla:  N. 

Mečkovskajan  «Russkij  jazyk  v  Odesse:  včera,  segodnja,  zavtra”  (ʼVenäjän  kieli 

Odessassa: eilen, tänään, huomennaʼ), D. Rudenokin ”Ukrainskij akcent v russkoj reči” 

(ʼUkrainalainen korostus venäjänkielisessä puheessaʼ).  

 

Työn  tutkimuksellinen  lähestymistapa  on  laadullinen.  Työn  metodina  on  vertailu,  joka 

perustuu  foneettiseen  analyysiin.  Tutkimusaihetta  lähestyn  määrittelemällä  muutamia 

kielivarieteetteihin ja ääntämisnormeihin liittyviä käsitteitä.  

 

 

 

2 

 

2 TUTKIMUSTAUSTA JA KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY 

 

Tutkielmani  keskeisimpänä  käsitteenä  on  ”ortoepia”  eli  normatiivinen  fonetiikka. 

Ortoepiaksi  kutsutaan  sekä  kielen  ääntämisnormien  kokonaisuutta  että  kielen 

ääntämisen  normeja  käsittelevää  kielitieteen  osa-aluetta  (LÈS  2002,  351).  Ortoepia 

tutkii  sekä  kirjakielen  että  erilaissa  kielenkäyttötilanteissa  tietyssä  merkityksessä 

käytettävien kielen tyylien ääntämisen normeja (SRJA 1995, 37).  

 

Kirjakieleksi  kutsutaan  normitettua  kieltä,  jonka  käytössä  noudatetaan  tarkasti 

määriteltyjä  normeja  kaikilla  kielenkäytön  aloilla  myös  fonetiikassa  (Rozental'  1976, 

165).  Kirjakielen  normit  ovat  luonteeltaan  hyvin  pysyviä,  mikä  johtuu  siitä,  että  niitä 

määrätietoisesti  kehitetään.  Sillä  tavalla  kirjakieli  eroaa  muista  kansalliskielen 

varieteeteistä.  (Belikov,  Krysin  2001,  45.)  L.P.  Krysin  (2004,  592)  pitää  kirjakielen 

tärkeimpänä  ominaisuutena  sen  yhtenäisyyttä  ja  ymmärrettävyyttä  kaikkien  yhteisön 

jäsenten näkökulmasta. Toisilla kielen kielimuodoilla kuten slangilla tai paikalliskielillä 

ei ole tällaista piirrettä. 

 

Paikalliskieli  on  tietyllä  alueella  toimiva  kielimuoto.  Sitä  käytetään  yhteisöissä,  joissa 

ihmisillä  on  esimerkiksi  yhteinen  ammatti  tai  sosiaalinen  asema.  (Tihonov  ym.  2008, 

47.)  

 

Tutkielmani aineistona on kaksi laulua, jotka Rozenbaum esittää alamaailman slangilla. 

Slangi  eli argot  on sosiaalimurre, jota käytetään tietyissä ammatti-  tai sosiaalipiireissä. 

Useimmiten  slangi  tarkoittaa  sitä  kieltä,  jota  käyttävät  vangit,  rikoksentekijät  ja  muut 

yhteiskunnan  ulkopuoliset  ainekset,  ja  siksi  slangia  kutsutaan  usein  ”alamaailman 

slangiksi”.  Slangin  sanasto  muodostuu  luonnollisten  kielten  sanoista.  (LÈS  2002,  43, 

151.)  

  

Tutkielmassa  esittelen  venäjän  kielen  ääntämisjärjestelmää.  Ennen  kaikkea  kuvailen 

venäjän  kielen  ääntämisnormin  historiallista  taustaa  sekä  ääntämisen  pääpiirteitä.  Sen 

jälkeen  tarkastelen  tarkemmin  sitä,  miten  pietarilainen  ääntämisvariantti  on 

muodostunut ja kehittynyt ja mitä erikoispiirteitä siinä ilmenee. Pietarin paikalliskielen 

ääntämykseen  ovat  vaikuttaneet  pohjois-  ja  keskivenäläiset  murteet  (Verbickaja  2001, 

56).  Pietarin  paikalliskielen  ääntämisen  pääpiirteitä  on  vokaali  e:n  ääntäminen

 

3 

 

liudentuneiden konsonanttien jälkeen painottomassa asemassa olevien kirjainten a:n, e:n 

ja  ja:n  tilalla.  Tämä  piirre  tunnetaan  nimellä  jekanje  (ven.  ekan’e).  (Matusevič  1976, 

107; 

Kitajgorodskaja, 

Rozanova 

1995, 

29–30; 

Verbickaja 

2001, 

59.) 

Konsonanttijärjestelmän  erityispiirteenä  on  ”konsonantti  +  liudentunut  konsonantti”  -

yhtymissä  ensimmäisen  konsonantin  ääntäminen  liudentumattomana.  Pietarin 

paikalliskielelle  on  ominaista  myös  assimilaation  puute  refleksiiviverbien  päätteissä       

-tsja  ja  -tʼsja  sekä  liudentuneen  s-konsonantin  ääntäminen  refleksiivispäätteissä. 

(Verbickaja 2001, 60–61.) 

 

Odessan  paikalliskielen  erikoispiirteitä  tutkiessani  selvitin  mm.  sitä,  mitkä  tekijät  ovat 

vaikuttaneet  sen  kielen  foneettisen  järjestelmän  muodostumiseen.  Kävi  ilmi,  että 

Odessan paikalliskieli on jonkinlainen kooste pääosin venäjän ja ukrainan kielestä sekä 

juutalaisten sekakielestä, jiddišistä (Aerov 2004; Мečkovskaja 2006, 263–281). Monet 

muutkin  kielet,  esimerkiksi  ranska  ja  italia,  ovat  vaikuttaneet  Odessan  paikalliskieleen 

(Smirnov  2012).  Odessan  paikalliskielen  sosiolingvististä  luokittelua  käsittelevien 

kirjallisuuslähteiden  perusteella  tutkielmassa  käytetään  tästä  kielestä  termejä  ”Odessan 

venäjän  kieli”  ja  ”odessalaisten  venäjän  kieli”.  Odessan  venäjän  kielen  ääntämisen 

pääpiirteenä  on  vokaalien  y  (ven.  ы)  ja  i  (ven.  и)  ääntämyksen  lähentyminen 

(Mečkovskaja  2006,  273;  Rusanovskij  et  al.  1986,  6).    Konsonanttijärjestelmän 

erityispiirteenä  on  esimerkiksi  konsonantti  č:n  vaihtumien  š:ksi  sanoissa  čto  (ʼmikä  / 

mitäʼ)  ja  čtoby  (ʼjottaʼ)  (Mečkovskaja  2006,  273–274).  Odessan  venäjän  kielelle  on 

ominaista  konsonanttien  liudentuminen  (Аеrov  2004;  Еlistratov  2005,  645;  Kabanen 

2008, 14.) 

 

Tutkimusaineistona  olevia  lauluja  Rozenbaum  esittää  alamaailman  slangilla  ja  myös 

Odessan venäjän kielellä, jotka ovat venäjän kielen variantteja. Siitä johtuen tämän työn 

teoriaosassa  käsittelin,  miten  kielen  variantteja  käytetään  taidekeinoina.  Kielen  eri 

varianttien käyttäminen taideteoksissa on usein tekstin ekspressiivisyyden ja sosiaalisen 

tunnusmerkillisyyden  luomisen  keinona.  (Erёmina  1981,  248–252;  Valgina  2001,  60; 

Panov 2004, 99–100). 

 

Pro  gradu  -työn  tutkimuskohteena  on  yllä  mainittujen  ääntämyksen  erityispiirteiden

 

lisäksi  alamaailman  slangi.  Sitä  tarkastellaan  historiallisen  taustan  ja  eri  kielten 

vaikutuksen  kannalta.  Alamaailman  slangin  muodostamiseen,  kehitykseen  sekä  sen 

4 

 

leksikaaliseen  ja  foneettiseen  järjestelmään  ovat  vaikuttaneet  erityisesti  ukrainan, 

venäjän ja Odessan venäjän kielet sekä jiddiš. (Elistratov 2005, 641–644; Gračev 2005, 

232–236.)  Työssä  todetaan,  että  alamaailman  slangilla  ja  Odessan  venäjän  kielellä  on 

yhteisiä  piirteitä,  ja  siten  niiden  kielten  samanaikainen  käyttö  alamaailman  lauluissa 

vaikuttaa 

tarkoituksenmukaiselta. 

Niiden 

avulla 

alamaailman 

laulut 

saavat 

ilmaisuvoimaa. 

 

Alamaailman  slangilla  esitettyjä  lauluja  tutkielmassa  kuvaillaan  niiden  historiallisen 

taustan, tematiikan ja niissä käyttävän kielen kannalta. Alamaailman laulujen historia on 

kiinteässä yhteydessä Odessan kaupunkiin ja sen paikalliskieleen sekä jiddišiin. (Galjas 

2008;  Sidorov  2010).  Laulujen  aiheina  ovat  muun  muassa  rikokset,  kosto,  rakkaus, 

vankien  raskas  elämä  ja  kaipaus  kotiin.  Laulujen  kieli  on  varkaiden  slangi  ja  sitä 

käytetään ilmaisullisena? keinona (Gračev 2005, 340–343). 

 

 

3 LAULAJA ALEKSANDR JAKOVLEVIČ ROZENBAUM 

 

Tässä  tutkimuksessa  esittelin  venäläisen  laulajan  Aleksandr  Rozenbaumin  elämää  ja 

laulajanuran taustaa. Erityistä huomiota kiinnitin sellaisiin ilmiöihin, jotka ovat voineet 

vaikuttaa Rozenbaumin esittämien alamaailman laulujen kieleen. Vaikka laulaja väittää, 

että  hänen  laulutyyliinsä  eivät  olisi  vaikuttaneet  mitkään  henkilöhistorialliset  tekijät, 

tutkimus kuitenkin osoittaa, että sellaisia piirteitä löytyy, jotka voisivat selittyä laulajan 

elämänvaiheista. Laulaja on syntynyt Leningradissa (nykyinen Sankt-Peterburg). Hänen 

isovanhemmat  olivat  juutalaisia  ja  asuivat  Ukrainan  alueella.  Lapsena  Rozenbaum 

joutui  vanhempineen  asumaan  Kazakstanissa,  johon  Stalinin  aikana  lähetettiin 

karkotusvankeja. Siellä Rozenbaum saattoi kuulla alamaailman slangia. Nuoruudessaan 

ja  laulajan  uran  alkuvaiheessa  Rozenbaum  kävi  usein  Odessassa  ja  luki  odessalaisten 

kirjailijoiden  teoksia.  Pietarissa  Rozenbaumin  perhe  asui  Ligovka-nimisellä  alueella. 

(Hentova  1998;  Rybin  2000.)  Tämä  kaupunginosa  on  tullut  kuuluisaksi  rikollisten 

suuren  määrän  ja  rikollisuuden  korkean  tason  vuoksi.  Yllä  mainitut  seikat  osoittavat, 

että Rozenbaum on voinut elämänsä aikana perehtyä sekä Odessan paikalliskieleen että 

alamaailman slangiin. 

 

 

5 

 

4 ROZENBAUMIN ÄÄNTÄMYS ODESSAN LAULUISSA 

 

Analyysissä  Rozenbaumin  lauluja  tarkastellaan  niissä  ilmenevien  pietarilaisen  ja 

odessalaisen  ääntämisen  erityispiirteiden  näkökulmasta.    Apuna  on  käytetty 

tutkimuksia,  jotka  käsittelevät  näiden  kielten  foneettisia  normeja.  Tutkimusaineistona 

olevien  kahden  laulun  tekstit  on  transkriboitu  foneettisesti  yksinkertaistetun 

transkribointijärjestelmän mukaan. Rozenbaumin tuottamat äänteet on luokiteltu niiden 

ääntämisnormin  alkuperän  mukaisesti.  Pietarin  paikalliskielelle  ja  Odessan  venäjän 

kielelle  ominaiset  ääntämispiirteet  on  taulukoitu  erikseen  ja  esitetty  lauluista 

poimittujen  esimerkkien  kanssa.    Laulujen  analyysin  jälkeen  vertaillaan  ääntämyksen 

erityispiirteitä. 

 

Analyysi  osoittaa,  että  Rozenbaumin  pietarilaisen  ääntämyksen  erityispiirteet  ovat 

lauluissa  hallitsevia.  Pietarin  paikalliskielen  ääntämisnormeja  hän  noudattaa 

johdonmukaisesti  sekä  vokaalien  että  konsonanttien  ääntämyksen  osalta.  Laulajan 

ääntämyksessä  esiintyvät  kaikki  työn  teoriaosassa  esitellyt  Pietarin  ääntämykselle 

ominaiset 

piirteet. 

Pietarilaisen 

ääntämyksen  vallitsevuus 

johtunee  laulajan 

pietarilaisesta syntyperästä. 

 

Odessalainen ääntämys toteutuu lauluissa vain osittain. Eräissä tapauksissa pietarilaiset 

ääntämyksen  piirteet  syrjäyttävät  odessalaiset,  mikä  ilmenee  sekä  vokaali-  että 

konsonanttijärjestelmässä.  Eräitä  ääntämispiirteitä  ei  ilmennyt  lainkaan,  vaikka 

Rozenbaum olisi voinut ääntää odessalaisittain useampiakin sanoja. 

 

Tutkimustulokset  osoittivat,  että  esittäessään  ns.  Odessan  lauluja  Rozenbaum  ei  äännä 

Odessan  venäjän  kieltä,  vaan  ainoastaan  matkii  sitä  noudattamatta  johdonmukaisesti 

kielen  ääntämisnormeja.  Se,  että  hän  käyttää  alamaailman  lauluissa  kuitenkin 

nimenomaan  Odessan  venäjän  ääntämisjärjestelmää,  johtunee  siitä,  että  hän  haluaa 

tuoda  lauluihinsa  väriä  ja  ilmeikkyyttä.  Odessalaisen  ääntämyksen  ja  alamaailman 

slangin  yhdistäminen  toimii  ilmaisun  tehokeinona  ja  näin  laulut  saavat  yksilöllistä 

sävyä.  

 

 

 

6 

 

5 LÄHTEET 

 

5.1 Tutkimusaineisto 

Äänite  1.  A  nu-ka,  sdelajte  mne  foto,  mec'e  Žan.  Aleksandr  Rozenbaum.  Lučšee. 

Compact disc.2009. Disc 1. 

Äänite 2. Na ulice Gorohovoj. Aleksandr Rozenbaum. Lučšee. Compact disc.2009. Disc 

2. 

 

 

5.2 Lähdekirjallisuus 

 

Аеrov 2004 Aerov М. Istorija evreev Odessy v gorodskom fol'klore. Otettu 30.3.2012 

www-osoitteesta:  

http://www.migdal.ru/migdal/methodology/3766/3780/?&print=1. 

Belikov, Krysin 2001. Belikov V.I., Krysin L.P. Sociolingvistika. Moskva: Rossijskij 

gosudarstvennyj gumanitarnyj universitet. 

Еlistratov 2005. Еlistratov V.S. Tolkovyj slovar' russkogo slenga. Moskva: AST-PRESS 

KNIGA. 

Erёmina 1981. Erёmina L.I. Točnost' iskusstva… i točnost' grammatiki. Literaturnaja 

norma i variantnost'. Otv. red. Skvorcov L.I. Moskva: Nauka. 

Galjas 2008. Galjas А. "Ne naprasno ty poёš'..."Očerk istorii odesskoj ѐstrady do 1941 

goda. Otettu 16.04.2013 www-osoitteesta:  

http://odessitclub.org/publications/almanac/alm_35/alm_35_231-246.pdf. 

Gračev 2005. Gračev М.А. Jazyk iz mraka:blatnaja muzyka i fenja. Nižnij Novgorod: 

Floks. 

Hentova 1998. Hentova S. Aleksandr Rozenbauv: sila pesni. Èlektronnaja versija knigi 

na neoficial'nom sajte Aleksandra Rozenbauma. Otettu 03.02.2011 www-

osoitteesta: http://a-rozenbaum.narod.ru/kniga.htm. 

Kabanen 2008. Kabanen I. Johdatus Odessan kielen erikoispiirteisiin. Vvedenie v 

osobennosti odesskogo jazyka. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Otettu 

17.10.2011 www-osoitteesta:  

http://www.helsinki.fi/venaja/opiskelu/graduja/kabanen.pdf. 

Kitajgorodskaja, Rozanova 1995. Kitajgorodskaja М.V., Rozanova N.N. Russkij rečevoj 

portret. Fonohrestomatija. Moskva: [ei kustantajaa]. 

Krysin 2004. Krysin L.P. Russkoe slovo, svoe i čužoe. Issledovanija po sovremennomu 

russkomu jazyku i sociolingvistike. Moskva: Jazyki slavjanskoj kul'tury. 

LÈS 2002 = Lingvističeskij ѐnciklopedičeskij slovar'. Gl. red. Jarceva V.N. Moskva: 

Bol'šaja Rossijskaja ѐnciklopedija. 

Matusevič 1976. Matusevič М.I. Sovremennyj russkij jazyk. Fonetika. Učebnoe posobie. 

Moskva: Prosveščenie. 

Мečkovskaja 2006. Мečkovskaja N.B. Russkij jazyk v Odesse: včera, segodnja, zavtra. 

Russian Linguistics. International Journal for the Study of the Russian Language. 

Vol. 30 № 2. Editors R. Comtet, W. Lehfeldt and J. Schaeken. Springer, 263–281. 

Panov 2004. Panov М.V. Trudy po obščemu jazykoznaniju i russkomu jazyku. T. 1. Pod 

red. Zemskoj Е.А., Kuz'minoj S.М. Moskva: Jazyki slavjanskoj kul'tury. 

Rozental' 1976. Rozentalʼ

 

D.E. i Telenkova М.А. Slovar'-spravočnik lingvističeskih 

terminov. Posobie dlja učitelej. 2-е izd., ispr. i dop. Moskva: Prosveščenie. 

Rusanovskij et al. 1986. Rusanovskij V.М., Žovtobrjuh М.А., Gorodenskaja Е.G., 

Griščenko А.А. Ukrainskaja grammatika. Otv. red. Rusanovskij V.М. Кiеv: 

Naukova dumka. 

7 

 

Rybin 2000. Rybin А. Bul'ter'er. Neoficial'nyj sajt Aleksandra Rozenbauma. Otettu 

03.02.2011 www-osoitteesta: http://a-rozenbaum.narod.ru/bulter.htm. 

Sidorov 2010. Sidorov А. Pesn' o moej Murke. Istorija velikih blatnyh i uličhyh pesen. 

Moskva: PROZAiK. 

Smirnov 2012. Smirnov V.P. Odesskij jazyk. Portal Odesskaja biblioteka. Otettu 

30.03.2012 www-osoitteesta: 

http://veseliymakler.odessa.ua/author_smirnov/odessky_jazik.html. 

SRJA 1995 = Sovremennyj russkij jazyk. Analiz jazykovyh edinic. Uč. pos. v 3 č. Č. 1. 

Fonetika i orfoѐpija. Grafika i orfografija. Leksikologija i frazeologija. 

Slovoobrazovanie. Pod red. Dibrovoj E.I. Moskva: Prosveščenie. 

Tihonov et al. 2008. Tihonov А.N., Hašimov R.I., Žuravleva G.S i dr. Ènciklopedičeskij 

slovar'-spravočnik lingvističeskih terminov i ponjatij. Russkij jazyk. Pod obšč. red. 

Tihonova A.N., Hašimova R.I. V 2 t. T. 1. Moskva: Flinta, Nauka. 

Valgina 2001. Valgina N.S. Aktivnye processy v sovremennom russkom jazyke. 

Učebnoe posobie dlja studentov vuzov. Moskva: Logos.. 

Verbickaja 2001. Verbickaja L.А. Davajte govorit' pravil'no. Posobie po russkomu 

jazyku. 2-е izd., ispr i dop. Moskva: Vysšaja škola.