7.3
Словари
Грачев 2003. Грачев М.А. Словарь тысячелетнего русского арго: 27000 слов и
выражений. Москва: РИПОЛ КЛАССИК.
Ермакова, Земская, Розина 1999. Ермакова О.П., Земская Е.А., Розина Р.И. Слова, с
которыми мы все встречались. Толковый словарь общего русского жаргона. Под
общ. рук. Р.И. Розиной. Москва: Азбуковник.
Квеселевич 2003. Квеселевич Д.И. Толковый словарь ненормативной лексики русского
языка. Москва: Астрель, АСТ.
72
ПРИЛОЖЕНИЯ
Приложение № 1а Текст песни «Фотография»
А ну-ка, сделайте мне фото, месье Жан,
Меня заделайте, чтоб было, как в Париже.
А ну-ка, сделайте мне фото, месье Жан,
Сейчас я Ваш, mon cher, и я иду поближе.
А ну-ка, сделайте мне фото, месье Жан,
Я должен видеть эту девочку счастливой,
С ней порезвиться ночку я б не возражал
Давай быстрее, Жан, но чтоб не очень криво.
Кого я вижу, нет, мне снится, Константин!
Ну что ты встал, как поц, и дрыгаешь, как цуцик?
Куда Вы дели, Костя, модный габардин,
Который брали мы на Малой Арнаутской.
Я Вас предупреждаю, Костя, тет-а-тет,
Что если дальше будет что-то в том же духе,
Я буду вынужден так спортить Ваш портрет,
Что даже чернозём и тот не станет пухом.
Не смею больше Вас задерживать, месье,
Ну, покажите, как выскакивает птичка
Извольте дюжину пирожных для Люсьен,
Как жаль, что не смогу презентовать их лично.
Под солнцем южным, как под грудью у мадам,
Немного жарко, но до одури приятно,
И все фланируют под ним туда-сюда,
А я фланирую под ним туда-обратно.
Откройте свой фотографический секрет,
И я скажу Вам строго конфиденциально,
Что скоро час, как на изысканный мольберт
Всех нас рисует «уголовка» натурально.
Я исчезаю в духе стильных парижан,
Ведь я сегодня «вист», и два туза в кармане
Не поминайте лихом Оську, месье Жан,
Я мимо них сейчас растаю, как в тумане.
73
Приложение № 1б Словарь арготизмов песни «Фотография»
Брать – ‘грабить, воровать’ (Грачев 2003, 101; Хабаров 2000, 272)
Вист – ‘определённая комбинация карт, позволяющая играть (не пасовать) против
партнёра, объявившего игру’ (БТС 2009)
Дрыгаться – ‘дергаться, дрыгать ногами’ (Квеселевич 2003, 190)
Портрет – ‘лицо, физиономия’ (Грачев 1992, 136; Квеселевич 2003, 651)
Поц – 1. ‘мужской половой член’ 2. ‘болван, придурок’ (Квеселевич 2003, 661)
Рисовать – ‘узнавать, опознавать кого-либо’ (Квеселевич 2003, 745)
Туз – ‘высокопоставленное, влиятельное лицо’ (Квеселевич 2003, 863; Хабаров 2000,
346)
Уголовка – ‘уголовный розыск’ (Грачев 1992, 168; Квеселевич 2003, 875)
Цуцик – ‘щенок, собачонка’ (Квеселевич 2003, 956)
74
Приложение № 2а Текст песни «На улице Гороховой»
На улице Гороховой ажиотаж:
Урицкий всю ЧК вооружает.
Всё потому, что в Питер в свой гастрольный вояж
С Одессы-мамы урки приезжают.
А было это летом, в восемнадцатый год,
Убили Мишку в Питере с нагана.
На сходке порешили отомстить за него
Ребята загорелые с лимана.
Майданщик молдаван и толстая Кармен,
Что первая барыга на Привозе.
Четырнадцать "мокрушников" с собой взял Сэмен -
Горячий был народ на паровозе.
Уже чух-чух пары, кондуктор дал свисток,
Прощальный поцелуй, стакан горилки.
С Одессы-мамы, с моря дует вей-ветерок
До самой петроградской пересылки.
Начальник посетил шикарный наш вагон,
Спросил, чудак, навязчиво билеты.
Пришлось ему в Раздельной предложить выйти вон,
Слегка качнув у носа пистолетом.
И всю дорогу, щёки помидором надув,
Шмонали "фараончики" по крышам.
"Шестёрок" Сёма сбросил под откос на ходу
И в тамбур покурить устало вышел.
Там женщина стояла двадцати пяти лет
И слабо отбивалась от кого-то.
Дешёвый фраер в кепке мял на ней туалет,
И Сеня чуть прибавил обороты.
"Я вижу Вас на рейде возле женщины, граф,
Стоите Вы, как флагман под парами.
Советую на задний ход врубить телеграф,
Чтоб не было эксцессов между нами".
Чуть спортив воздух, фраер, как иллюзионист,
Под стук колёс моментом испарился.
Спасённая дрожала, как осиновый лист,
И Сеня с чувством долга удалился.
75
А в воздухе мелькали две колоды и нож,
Шмат сала, водка, голое колено.
Продул армяшка Хачик в карты свой макинтош,
А Васька Оське два зуба коренных.
И вот на горизонте Царскосельский вокзал
Встречает урков с мясом пирожками.
Сэмен такую речь задвинул, что зажурчал
Наш паровоз горючими слезами.
И, стиснув зубы, на перрон вразвалку сошла,
Как на берег, красавица Одесса.
Плеснула в Петроград её морская душа,
И дрогнули со страха райсобесы.
На Невском у Пассажа, там, где деньги рекой,
К ним на фаэтоне двое подскочили,
Но толстая Кармен достала первой свой "кольт"...
И над столами в морге свет включили.
76
Приложение № 2б Словарь арготизмов песни «На улице Гороховой»
барыга – 1.’скупщик краденого 2. спекулянт (Грачев 1992, 47; Ермакова, Земская,
Розина 1999, 8–9)
врубить – ‘включить’ (Ермакова, Земская, Розина 1999, 30)
гастрольный вояж, гастроль – ‘поездка уголовника с целью совершения преступления
‘ (Грачев 1992, 61)
майданщик – 1. ‘торговец и ростовщик в местах лишения свободы’ 2. ‘беспризорник,
живущий в старых вагонах поезда’ (Грачев 1992, 106) 3. ‘вор, орудующий в поездах и
на вокзалах’ (Хабаров 2000, 309)
мокрушник – ‘убийца’ (Грачев 1992, 112)
начальник – ‘обращение уголовников к представителям уголовного розыска’ (Грачев
1992, 119)
сходка – ‘сборище преступников, где решаются важные проблемы; собрание воров
разных мастей’ (Ермакова, Земская, Розина 1999, 212; Хабаров 2000, 342)
урка – ‘профессиональный преступник, вор’ (Грачев 1992, 169; Ермакова, Земская,
Розина 1999, 227–228)
фараон – ‘служащий милиции’ (Хабаров 2000, 349)
фраер – ‘человек, не относящийся к профессиональным преступникам’ (Грачев 1992,
177; Ермакова, Земская, Розина 1999, 236)
хачик –
‘армянин’ (Ермакова, Земская, Розина 1999, 241)
шестерка – ‘человек, выполняющий мелкие поручения; человек на побегушках;
соучастник, исполняющий подсобную роль’ (Ермакова, Земская, Розина 1999, 255;
Хабаров 2000, 359)
шмонать - ‘обыскивать’ (Грачев 1992, 195)
ALEKSANDR ROZENBAUMIN ODESSAN LAULUT
Ääntämisen erikoispiirteiden analyysi
Tatiana Maslova
Pro gradu -tutkielma
Suomenkielinen tiivistelmä
Itä-Suomen yliopisto
Venäjän kieli ja kulttuuri
Toukokuu, 2013
SISÄLLYS
1 JOHDANTO
1
2 TUTKIMUSTAUSTA JA KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY
2
3 LAULAJA ALEKSANDR JAKOVLEVIČ ROZENBAUM
4
4 ROZENBAUMIN ÄÄNTÄMYS ODESSAN LAULUISSA
5
5 LÄHTEET
6
5.1 Tutkimusaineisto
6
5.2 Lähdekirjallisuus
6
1 JOHDANTO
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin, millaisia Odessan ja Pietarin paikalliskielten
foneettisia erikoispiirteitä ilmenee leningradilaisen laulajan Aleksandr Rozenbaumin
alamaailman lauluissa. Tutkielma sai alkunsa siitä, että Rozenbaumin esittäessä
alamaailman laulujaan huomasin, että Odessan paikalliskielen ääntämispiirteiden ohella
laulajan puheessa ilmenee myös pietarilaiselle ääntämykselle ominaisia piirteitä. Olen
tietänyt, että Aleksandr Rozenbaum on syntyperäinen leningradilainen, mutta hänellä on
myös juutalaisia sukujuuria. Näistä tiedoista syntyi kiinnostus siihen, miten laulajan
pietarilaisuus ja juutalainen syntyperä näkyvät hänen esittämiensä ns.
Odessan laulujen
ääntämyksen erikoispiirteinä.
Tutkimusmateriaali koostuu kahdesta CD-levylle taltioidusta alamaailman laulusta,
”Fotografija” ’Valokuvaʼ (Äänite 1) ja ”Na ulice Gorohovoj” ʼGorohovajan kadullaʼ
(Äänite 2). Laulu Fotografija on taltioitu levylle nimellä ʼA nu-ka, sdelajte mne foto,
mec'e Žanʼ. Nämä laulut sisältyvät Rozenbaumin ns. Odessan laulut -sarjaan. Osan
sarjaan kuuluvista lauluista muun muassa yllä mainitut laulaja esittää Odessan
paikalliskielellä.
Tässä työssä tutkitaan Pietarin ja Odessan paikalliskielten foneettisia erikoispiirteitä
lähdekirjallisuuden avulla. Tutkimuksen keskeisimpinä lähteinä olivat venäjän kielen
ääntämisen normeja ja mm. pietarilaisia foneettisia erikoispiirteitä käsittelevät työt: L.
Verbickajan ”Davajte govorit' pravil'no” (’Puhutaan oikeinʼ) ja M. Matusevičin
”Sovremennyj russkij jazyk” (ʼVenäjän nykykieliʼ). Odessan paikalliskielen
ääntämisjärjestelmää lähestyn mm. seuraavien kielitieteellisten tutkimusten avulla: N.
Mečkovskajan «Russkij jazyk v Odesse: včera, segodnja, zavtra” (ʼVenäjän kieli
Odessassa: eilen, tänään, huomennaʼ), D. Rudenokin ”Ukrainskij akcent v russkoj reči”
(ʼUkrainalainen korostus venäjänkielisessä puheessaʼ).
Työn tutkimuksellinen lähestymistapa on laadullinen. Työn metodina on vertailu, joka
perustuu foneettiseen analyysiin. Tutkimusaihetta lähestyn määrittelemällä muutamia
kielivarieteetteihin ja ääntämisnormeihin liittyviä käsitteitä.
2
2 TUTKIMUSTAUSTA JA KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY
Tutkielmani keskeisimpänä käsitteenä on ”ortoepia” eli normatiivinen fonetiikka.
Ortoepiaksi kutsutaan sekä kielen ääntämisnormien kokonaisuutta että kielen
ääntämisen normeja käsittelevää kielitieteen osa-aluetta (LÈS 2002, 351). Ortoepia
tutkii sekä kirjakielen että erilaissa kielenkäyttötilanteissa tietyssä merkityksessä
käytettävien kielen tyylien ääntämisen normeja (SRJA 1995, 37).
Kirjakieleksi kutsutaan normitettua kieltä, jonka käytössä noudatetaan tarkasti
määriteltyjä normeja kaikilla kielenkäytön aloilla myös fonetiikassa (Rozental' 1976,
165). Kirjakielen normit ovat luonteeltaan hyvin pysyviä, mikä johtuu siitä, että niitä
määrätietoisesti kehitetään. Sillä tavalla kirjakieli eroaa muista kansalliskielen
varieteeteistä. (Belikov, Krysin 2001, 45.) L.P. Krysin (2004, 592) pitää kirjakielen
tärkeimpänä ominaisuutena sen yhtenäisyyttä ja ymmärrettävyyttä kaikkien yhteisön
jäsenten näkökulmasta. Toisilla kielen kielimuodoilla kuten slangilla tai paikalliskielillä
ei ole tällaista piirrettä.
Paikalliskieli on tietyllä alueella toimiva kielimuoto. Sitä käytetään yhteisöissä, joissa
ihmisillä on esimerkiksi yhteinen ammatti tai sosiaalinen asema. (Tihonov ym. 2008,
47.)
Tutkielmani aineistona on kaksi laulua, jotka Rozenbaum esittää alamaailman slangilla.
Slangi eli argot on sosiaalimurre, jota käytetään tietyissä ammatti- tai sosiaalipiireissä.
Useimmiten slangi tarkoittaa sitä kieltä, jota käyttävät vangit, rikoksentekijät ja muut
yhteiskunnan ulkopuoliset ainekset, ja siksi slangia kutsutaan usein ”alamaailman
slangiksi”. Slangin sanasto muodostuu luonnollisten kielten sanoista. (LÈS 2002, 43,
151.)
Tutkielmassa esittelen venäjän kielen ääntämisjärjestelmää. Ennen kaikkea kuvailen
venäjän kielen ääntämisnormin historiallista taustaa sekä ääntämisen pääpiirteitä. Sen
jälkeen tarkastelen tarkemmin sitä, miten pietarilainen ääntämisvariantti on
muodostunut ja kehittynyt ja mitä erikoispiirteitä siinä ilmenee. Pietarin paikalliskielen
ääntämykseen ovat vaikuttaneet pohjois- ja keskivenäläiset murteet (Verbickaja 2001,
56). Pietarin paikalliskielen ääntämisen pääpiirteitä on vokaali e:n ääntäminen
3
liudentuneiden konsonanttien jälkeen painottomassa asemassa olevien kirjainten a:n, e:n
ja ja:n tilalla. Tämä piirre tunnetaan nimellä jekanje (ven. ekan’e). (Matusevič 1976,
107;
Kitajgorodskaja,
Rozanova
1995,
29–30;
Verbickaja
2001,
59.)
Konsonanttijärjestelmän erityispiirteenä on ”konsonantti + liudentunut konsonantti” -
yhtymissä ensimmäisen konsonantin ääntäminen liudentumattomana. Pietarin
paikalliskielelle on ominaista myös assimilaation puute refleksiiviverbien päätteissä
-tsja ja -tʼsja sekä liudentuneen s-konsonantin ääntäminen refleksiivispäätteissä.
(Verbickaja 2001, 60–61.)
Odessan paikalliskielen erikoispiirteitä tutkiessani selvitin mm. sitä, mitkä tekijät ovat
vaikuttaneet sen kielen foneettisen järjestelmän muodostumiseen. Kävi ilmi, että
Odessan paikalliskieli on jonkinlainen kooste pääosin venäjän ja ukrainan kielestä sekä
juutalaisten sekakielestä, jiddišistä (Aerov 2004; Мečkovskaja 2006, 263–281). Monet
muutkin kielet, esimerkiksi ranska ja italia, ovat vaikuttaneet Odessan paikalliskieleen
(Smirnov 2012). Odessan paikalliskielen sosiolingvististä luokittelua käsittelevien
kirjallisuuslähteiden perusteella tutkielmassa käytetään tästä kielestä termejä ”Odessan
venäjän kieli” ja ”odessalaisten venäjän kieli”. Odessan venäjän kielen ääntämisen
pääpiirteenä on vokaalien y (ven. ы) ja i (ven. и) ääntämyksen lähentyminen
(Mečkovskaja 2006, 273; Rusanovskij et al. 1986, 6). Konsonanttijärjestelmän
erityispiirteenä on esimerkiksi konsonantti č:n vaihtumien š:ksi sanoissa čto (ʼmikä /
mitäʼ) ja čtoby (ʼjottaʼ) (Mečkovskaja 2006, 273–274). Odessan venäjän kielelle on
ominaista konsonanttien liudentuminen (Аеrov 2004; Еlistratov 2005, 645; Kabanen
2008, 14.)
Tutkimusaineistona olevia lauluja Rozenbaum esittää alamaailman slangilla ja myös
Odessan venäjän kielellä, jotka ovat venäjän kielen variantteja. Siitä johtuen tämän työn
teoriaosassa käsittelin, miten kielen variantteja käytetään taidekeinoina. Kielen eri
varianttien käyttäminen taideteoksissa on usein tekstin ekspressiivisyyden ja sosiaalisen
tunnusmerkillisyyden luomisen keinona. (Erёmina 1981, 248–252; Valgina 2001, 60;
Panov 2004, 99–100).
Pro gradu -työn tutkimuskohteena on yllä mainittujen ääntämyksen erityispiirteiden
lisäksi alamaailman slangi. Sitä tarkastellaan historiallisen taustan ja eri kielten
vaikutuksen kannalta. Alamaailman slangin muodostamiseen, kehitykseen sekä sen
4
leksikaaliseen ja foneettiseen järjestelmään ovat vaikuttaneet erityisesti ukrainan,
venäjän ja Odessan venäjän kielet sekä jiddiš. (Elistratov 2005, 641–644; Gračev 2005,
232–236.) Työssä todetaan, että alamaailman slangilla ja Odessan venäjän kielellä on
yhteisiä piirteitä, ja siten niiden kielten samanaikainen käyttö alamaailman lauluissa
vaikuttaa
tarkoituksenmukaiselta.
Niiden
avulla
alamaailman
laulut
saavat
ilmaisuvoimaa.
Alamaailman slangilla esitettyjä lauluja tutkielmassa kuvaillaan niiden historiallisen
taustan, tematiikan ja niissä käyttävän kielen kannalta. Alamaailman laulujen historia on
kiinteässä yhteydessä Odessan kaupunkiin ja sen paikalliskieleen sekä jiddišiin. (Galjas
2008; Sidorov 2010). Laulujen aiheina ovat muun muassa rikokset, kosto, rakkaus,
vankien raskas elämä ja kaipaus kotiin. Laulujen kieli on varkaiden slangi ja sitä
käytetään ilmaisullisena? keinona (Gračev 2005, 340–343).
3 LAULAJA ALEKSANDR JAKOVLEVIČ ROZENBAUM
Tässä tutkimuksessa esittelin venäläisen laulajan Aleksandr Rozenbaumin elämää ja
laulajanuran taustaa. Erityistä huomiota kiinnitin sellaisiin ilmiöihin, jotka ovat voineet
vaikuttaa Rozenbaumin esittämien alamaailman laulujen kieleen. Vaikka laulaja väittää,
että hänen laulutyyliinsä eivät olisi vaikuttaneet mitkään henkilöhistorialliset tekijät,
tutkimus kuitenkin osoittaa, että sellaisia piirteitä löytyy, jotka voisivat selittyä laulajan
elämänvaiheista. Laulaja on syntynyt Leningradissa (nykyinen Sankt-Peterburg). Hänen
isovanhemmat olivat juutalaisia ja asuivat Ukrainan alueella. Lapsena Rozenbaum
joutui vanhempineen asumaan Kazakstanissa, johon Stalinin aikana lähetettiin
karkotusvankeja. Siellä Rozenbaum saattoi kuulla alamaailman slangia. Nuoruudessaan
ja laulajan uran alkuvaiheessa Rozenbaum kävi usein Odessassa ja luki odessalaisten
kirjailijoiden teoksia. Pietarissa Rozenbaumin perhe asui Ligovka-nimisellä alueella.
(Hentova 1998; Rybin 2000.) Tämä kaupunginosa on tullut kuuluisaksi rikollisten
suuren määrän ja rikollisuuden korkean tason vuoksi. Yllä mainitut seikat osoittavat,
että Rozenbaum on voinut elämänsä aikana perehtyä sekä Odessan paikalliskieleen että
alamaailman slangiin.
5
4 ROZENBAUMIN ÄÄNTÄMYS ODESSAN LAULUISSA
Analyysissä Rozenbaumin lauluja tarkastellaan niissä ilmenevien pietarilaisen ja
odessalaisen ääntämisen erityispiirteiden näkökulmasta. Apuna on käytetty
tutkimuksia, jotka käsittelevät näiden kielten foneettisia normeja. Tutkimusaineistona
olevien kahden laulun tekstit on transkriboitu foneettisesti yksinkertaistetun
transkribointijärjestelmän mukaan. Rozenbaumin tuottamat äänteet on luokiteltu niiden
ääntämisnormin alkuperän mukaisesti. Pietarin paikalliskielelle ja Odessan venäjän
kielelle ominaiset ääntämispiirteet on taulukoitu erikseen ja esitetty lauluista
poimittujen esimerkkien kanssa. Laulujen analyysin jälkeen vertaillaan ääntämyksen
erityispiirteitä.
Analyysi osoittaa, että Rozenbaumin pietarilaisen ääntämyksen erityispiirteet ovat
lauluissa hallitsevia. Pietarin paikalliskielen ääntämisnormeja hän noudattaa
johdonmukaisesti sekä vokaalien että konsonanttien ääntämyksen osalta. Laulajan
ääntämyksessä esiintyvät kaikki työn teoriaosassa esitellyt Pietarin ääntämykselle
ominaiset
piirteet.
Pietarilaisen
ääntämyksen vallitsevuus
johtunee laulajan
pietarilaisesta syntyperästä.
Odessalainen ääntämys toteutuu lauluissa vain osittain. Eräissä tapauksissa pietarilaiset
ääntämyksen piirteet syrjäyttävät odessalaiset, mikä ilmenee sekä vokaali- että
konsonanttijärjestelmässä. Eräitä ääntämispiirteitä ei ilmennyt lainkaan, vaikka
Rozenbaum olisi voinut ääntää odessalaisittain useampiakin sanoja.
Tutkimustulokset osoittivat, että esittäessään ns. Odessan lauluja Rozenbaum ei äännä
Odessan venäjän kieltä, vaan ainoastaan matkii sitä noudattamatta johdonmukaisesti
kielen ääntämisnormeja. Se, että hän käyttää alamaailman lauluissa kuitenkin
nimenomaan Odessan venäjän ääntämisjärjestelmää, johtunee siitä, että hän haluaa
tuoda lauluihinsa väriä ja ilmeikkyyttä. Odessalaisen ääntämyksen ja alamaailman
slangin yhdistäminen toimii ilmaisun tehokeinona ja näin laulut saavat yksilöllistä
sävyä.
6
5 LÄHTEET
5.1 Tutkimusaineisto
Äänite 1. A nu-ka, sdelajte mne foto, mec'e Žan. Aleksandr Rozenbaum. Lučšee.
Compact disc.2009. Disc 1.
Äänite 2. Na ulice Gorohovoj. Aleksandr Rozenbaum. Lučšee. Compact disc.2009. Disc
2.
5.2 Lähdekirjallisuus
Аеrov 2004 Aerov М. Istorija evreev Odessy v gorodskom fol'klore. Otettu 30.3.2012
www-osoitteesta:
http://www.migdal.ru/migdal/methodology/3766/3780/?&print=1.
Belikov, Krysin 2001. Belikov V.I., Krysin L.P. Sociolingvistika. Moskva: Rossijskij
gosudarstvennyj gumanitarnyj universitet.
Еlistratov 2005. Еlistratov V.S. Tolkovyj slovar' russkogo slenga. Moskva: AST-PRESS
KNIGA.
Erёmina 1981. Erёmina L.I. Točnost' iskusstva… i točnost' grammatiki. Literaturnaja
norma i variantnost'. Otv. red. Skvorcov L.I. Moskva: Nauka.
Galjas 2008. Galjas А. "Ne naprasno ty poёš'..."Očerk istorii odesskoj ѐstrady do 1941
goda. Otettu 16.04.2013 www-osoitteesta:
http://odessitclub.org/publications/almanac/alm_35/alm_35_231-246.pdf.
Gračev 2005. Gračev М.А. Jazyk iz mraka:blatnaja muzyka i fenja. Nižnij Novgorod:
Floks.
Hentova 1998. Hentova S. Aleksandr Rozenbauv: sila pesni. Èlektronnaja versija knigi
na neoficial'nom sajte Aleksandra Rozenbauma. Otettu 03.02.2011 www-
osoitteesta: http://a-rozenbaum.narod.ru/kniga.htm.
Kabanen 2008. Kabanen I. Johdatus Odessan kielen erikoispiirteisiin. Vvedenie v
osobennosti odesskogo jazyka. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Otettu
17.10.2011 www-osoitteesta:
http://www.helsinki.fi/venaja/opiskelu/graduja/kabanen.pdf.
Kitajgorodskaja, Rozanova 1995. Kitajgorodskaja М.V., Rozanova N.N. Russkij rečevoj
portret. Fonohrestomatija. Moskva: [ei kustantajaa].
Krysin 2004. Krysin L.P. Russkoe slovo, svoe i čužoe. Issledovanija po sovremennomu
russkomu jazyku i sociolingvistike. Moskva: Jazyki slavjanskoj kul'tury.
LÈS 2002 = Lingvističeskij ѐnciklopedičeskij slovar'. Gl. red. Jarceva V.N. Moskva:
Bol'šaja Rossijskaja ѐnciklopedija.
Matusevič 1976. Matusevič М.I. Sovremennyj russkij jazyk. Fonetika. Učebnoe posobie.
Moskva: Prosveščenie.
Мečkovskaja 2006. Мečkovskaja N.B. Russkij jazyk v Odesse: včera, segodnja, zavtra.
Russian Linguistics. International Journal for the Study of the Russian Language.
Vol. 30 № 2. Editors R. Comtet, W. Lehfeldt and J. Schaeken. Springer, 263–281.
Panov 2004. Panov М.V. Trudy po obščemu jazykoznaniju i russkomu jazyku. T. 1. Pod
red. Zemskoj Е.А., Kuz'minoj S.М. Moskva: Jazyki slavjanskoj kul'tury.
Rozental' 1976. Rozentalʼ
D.E. i Telenkova М.А. Slovar'-spravočnik lingvističeskih
terminov. Posobie dlja učitelej. 2-е izd., ispr. i dop. Moskva: Prosveščenie.
Rusanovskij et al. 1986. Rusanovskij V.М., Žovtobrjuh М.А., Gorodenskaja Е.G.,
Griščenko А.А. Ukrainskaja grammatika. Otv. red. Rusanovskij V.М. Кiеv:
Naukova dumka.
7
Rybin 2000. Rybin А. Bul'ter'er. Neoficial'nyj sajt Aleksandra Rozenbauma. Otettu
03.02.2011 www-osoitteesta: http://a-rozenbaum.narod.ru/bulter.htm.
Sidorov 2010. Sidorov А. Pesn' o moej Murke. Istorija velikih blatnyh i uličhyh pesen.
Moskva: PROZAiK.
Smirnov 2012. Smirnov V.P. Odesskij jazyk. Portal Odesskaja biblioteka. Otettu
30.03.2012 www-osoitteesta:
http://veseliymakler.odessa.ua/author_smirnov/odessky_jazik.html.
SRJA 1995 = Sovremennyj russkij jazyk. Analiz jazykovyh edinic. Uč. pos. v 3 č. Č. 1.
Fonetika i orfoѐpija. Grafika i orfografija. Leksikologija i frazeologija.
Slovoobrazovanie. Pod red. Dibrovoj E.I. Moskva: Prosveščenie.
Tihonov et al. 2008. Tihonov А.N., Hašimov R.I., Žuravleva G.S i dr. Ènciklopedičeskij
slovar'-spravočnik lingvističeskih terminov i ponjatij. Russkij jazyk. Pod obšč. red.
Tihonova A.N., Hašimova R.I. V 2 t. T. 1. Moskva: Flinta, Nauka.
Valgina 2001. Valgina N.S. Aktivnye processy v sovremennom russkom jazyke.
Učebnoe posobie dlja studentov vuzov. Moskva: Logos..
Verbickaja 2001. Verbickaja L.А. Davajte govorit' pravil'no. Posobie po russkomu
jazyku. 2-е izd., ispr i dop. Moskva: Vysšaja škola.
Достарыңызбен бөлісу: |